30. elokuuta 2015

Kesän saldo jäikin yllättäen plussan puolelle (enkä nyt puhu rahasta)

Minulla oli kaikenlaisia toiveita tälle kesälle. Kokonaisfiilis kesälomasta oli se, ettei loma ollut erityisen rentouttava enkä saanut mitään aikaan. Nyt kun tarkastelen tätä toivelistaa yllätyin siitä, kuinka moni toiveistani loppujen lopuksi toteutui. Ilmeisesti toivomuslistojen kirjaaminen kuitenkin kannattaa!

Kesän aikana minä halusin:
  • Pestä ja öljytä terassin ja terassikaluston
  • Voi kääk, tämä kuulkaa jäi tekemättä. Kesä-heinäkuussa ei kerta kaikkiaan ollut sellaista kuivien ja lämpimien kelien putkea, jolloin terassin olisi ehtinyt pestä, jotta se olisi ehtinyt ensin kuivua ja vielä öljykin olisi ehtinyt kuivua. Ja elokuussa töiden alettua tähän ei kerta kaikkiaan enää riittänyt energiaa. (Seliseli...) 
  • Katsella lasten riemua Viron reissulla seikkailupuistossa tai vesipuistossa ja Tarton Ahaa-tiedekeskuksessa
  • Tämä toteutui, kävimme sekä seikkailupuistossa että Ahaa-tiedekeskuksessa. Viron-matka oli kiva! Tartosta aion edelleen tehdä jossain vaiheessa vielä yhden matkapostauksen.
Ahaa Science Centre in Tartto, Estonia

//Tarton Ahaa-tiedekeskuksessa oli hieno "muistipeli" jossa valo-shakkilaudan läpi piti kulkea muistamalla salakoodi//


  • Loikoilla paljon riippumatossa puiden katveessa
  • Ööö.. Taisin loikoilla riippumatossa kerran, kun olin toipumassa pienestä kesäflunssasta. No, onhan sekin sateisena kesänä enemmän kuin ei yhtään...? 
  • Kitkeä kukkapenkit, siistiä pensaat sekä täyttää ne myyränkolot ja istuttaa pihalle tuijia
  • Pensaita ehdin siistiä jo keväällä ja Maailman Paras Mies täytti kesälomalla myyränkolot puolestani, mutta kukkapenkkeihin en kuulkaa koskenut kertaakaan (!) ja tuijien sijaan pihalla komeilevat edelleen ne kolme rumaa kantoa. Puutarhan tilanteesta täytyykin tehdä vielä erillinen postaus.
Myyränkolo ennen...

Myyränkolo jälkeen!

  • Käydä jalkahoidossa ja mielellään myös hieronnassa
  • Jalkahoitoon ehdin Virossa, hierontaan en.
  • Ottaa raidat tukkaan
  • Ne otin kesäkuussa Saarenmaalla ja niistä on iloa edelleen, vaikka tukkani on leikattu kaksi kertaa raitojen laittamisen jälkeen.
Aluksi hieman epäilytti, kun nousin kampaajan tuolista mutta pian lopputulos oli mielestäni ihan ok

  • Lukea ainakin pari ellei peräti neljä kirjaa, jotka jäivät edellislomalla lukematta
  • Olen lukenut kolme kirjaa melkein loppuun asti - jee! Ne tosin eivät kaikki ole niitä, jotka jäivät edellislomalla lukematta, mutta väliäkös hällä... 
  • Siivota vessan laatikot ja kodinhoitohuoneen ja eteisen ja mielellään keittiönkin
  • Nämä jäi hoitamatta, vaikka sadekesä olikin, sillä suurin osa loman "luppoajasta" kului pennun perässä juoksemiseen. No, loka-marraskuun räntäsateilla sitten, kun ei ole muuta tekemistä. 
  • Käydä monena, monena hiljaisena aamuna ja valoisana iltana lenkillä metsässä
  • Lenkillä olen käynyt aamuisin, vaan en juoksu- vaan kävelylenkeillä koiranpennun kanssa. 

Yritän käydä joka aamu pennun kanssa lähimetsässä, jotta se väsyisi ja olisi nätisti sisällä

  • Nauttia työmatkoilla heinäkuun rauhasta moottoritiellä, valita paikka tyhjästä parkkihallista ja tehdä rauhassa rästiin jääneitä hommia ilman, että koko ajan tulee uutta tilalle
  • Töissä ei erityistä rauhaa ollut edes heinäkuussa mutta motarilla ja parkkihallissa riitti kyllä tilaa. 
  • Pyöräillä lasten kanssa läheiselle uimarannalle ja viettää siellä päivä lämpimässä vedessä pulikoiden.
  • Teimme uimarannalle kyllä pyöräretken vaan emme kokopäiväretkeä.
  • Syödä siellä uimarannalla välipalaksi pikkupullia ja tuoreita mansikoita
  • Eväät jäivät tuolla retkellä kotiin :( 
  • Käydä Porin jazzeilla fiilistelemässä
  • Tämä toteutui - Porissa oli kivaa! 
  • Vuokrata Metsähallitukselta eräkämppä Nuuksiosta ja viettää siellä viikonloppu.
  • Ehkä sitten ensi kesänä? 
  • Käydä mansikkatilalla poimimassa ensi talven aamupalaherkut talteen.
  • Hyvä kun saimme yhden laatikollisen ostettua ja säilöttyä 
  • Syödä monta aamiaista auringon paisteessa etupihan terassilla ja vähintään yhtä monta iltapalaa takapihan terassilla ilta-auringossa
  • Aamupalaa en syönyt kertaakaan terassilla, iltapalaa ehkä kerran 
  • Käydä lasten kanssa päiväretkellä Espoon Isossa Vasikkasaaressa ja syödä siellä ravintola Gula Vilanin erinomaista lohikeittoa.
  • Vasikkasaaressa kävimme mutta meillä oli omat eväät 
  • Viettää elokuun alku viinimarjapensaissa ja säilöä monta litraa kesää talteen.
  • Marjat saimme lopulta poimittua, kiitos apuvoimien ja laitoimme ne suoraan pakkaseen. Kai sekin lasketaan säilömiseksi?
Marjasadosta tuli taas runsas, vaikka emme erityisesti puskia hoidakaan


  • Siivota ulkovarasto ja viedä turhat kamat kaatopaikalle 
  • Maailman Paras Mies hoiti tämän! Se on rakkautta ♥ ♥ 
  • Käydä kirppiksellä myymässä käyttökelpoiset, käyttämättömät tavarat 
  • Tämä on edelleen hoitamatta, mikä harmittaa. Haaveilen, että ensi sunnuntaina olisi aurinkoinen sää ja ehtisimme vielä kirppikselle ennen kuin lasten viikonloppujen harrastusrumba alkaa.
  • Tutustua uuteen perheenjäseneemme koiranpentuun ja opettaa se sisäsiistiksi sekä mielellään myös totuttaa se tulemaan luokse käskystä, kulkemaan remmissä ja olemaan rauhassa yksin kotona, kun me muut olemme töissä ja koulussa
  • Uuteen perheenjäseneen on totisesti tutustuttu, tuntuu että oikein mitään muuta ei ole ehtinytkään... Pentu ei vielä ole sisäsiisti mutta tulee luokse jo kauniisti, kulkee kohtalaisesti remmissä ja pärjää mainiosti yksin kotona. 
  • Käydä perheen kanssa telttaretkellä saaressa
  • Tämä jäi tänä kesänä välistä, yöt olivat niin kylmät myös heinäkuussa.
Ei hullumpi status loppujen lopuksi. Millainen sinun kesäsi kokonaissaldo on, toteutuivatko toiveesi?

------
In June I listed the things that I was hoping to do this summer. In my list there were trips to the nearest beach with children, trips to the forest, a lot of garden work, puppy training and the kind of household tasks for which I never usually have time. I'm surprised by how many wishes eventually became true! After all through the whole summer I had the feeling that I did nothing.
How was your summer, did your wishes come true?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

25. elokuuta 2015

Uuden edessä?

Viime viikkoina on tapahtunut kaikenlaista. Hyviä asioita, onneksi. Näyttää siltä, että olen uuden edessä. Muutos on tosin ollut vireillä jo pitempään.

Epäröin vielä hieman, uskallanko mennä eteenpäin, mutta vähitellen suunta alkaa selkiytyä. Uskaltaisiko? Onko muutos varmasti parempaan päin?

Kerron myöhemmin lisää.

In any given moment we have two options: to step forward into growth or to step back into safety. - Abraham Maslow

// Otin tämän kuvan tällä viikolla eräänä aamuna lenkillä koiran kanssa. Löysin sattumalta siihen sopivan mietelauseen.//

Tämä vireilä ollut muutosprosessi on syynä tilapäiseen blogihiljaisuuteen. En ole ehtinyt kirjoitella ja vielä vähemmän lueskella muiden blogeja. Olen pahoillani.

Wish me luck! Palataan pian.

---
Recently there have been some changes emerging in my life. Good things, I'm very fortunate in many ways. Nevertheless I'm still a bit uncertain whether I'll dare to take the step into new. Will I? Should I?
I'll tell more soon. I'll be back!

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

21. elokuuta 2015

Viisi harvinaista kesäkuvaa

Kävin läpi kesän kuvasatoa muistikortilta. Löysin paljon julkaisemattomia kuvia ja innostuin osallistumaan Valokuvatorstain kesähaasteeseen (vaikka ei enää olekaan torstai). Haasteen teemana on lämpö ja haussa mahdollisimman ehyt viiden kuvan sarja.

Ehyt tämä kokonaisuus ei ole, mutta minulle nämä kuvat toimivat terapeuttisena elämyksenä. Niissä on nimittäin useampi elementti, jotka minun kesässäni tänä vuonna jäivät harvinaisuuksiksi: niissä on lämmin, eikä niissä ole kiire.

Viime aikoina olen taas pitkästä aikaa tuntenut megalomaanista riittämättömyyttä. Sellaisena hetkenä, kun esimerkiksi etäpäivänä pitäisi olla samaan aikaan hakemassa poikaa koulusta, puhelinpalaverissa, koiraa pissattamassa ja mielellään myös ripustamassa pyykkejä tai tyhjentämässä tiskikonetta ja kun samalla tajuaa, että on surkeasti laiminlyönyt ystävää tai sukulaista - sellaisissa tilanteissa tuntuu, että minä en riitä. Minusta ei vain riitä kaikille. Sellaisia tilanteita on tässä elokuusa ollut usein.

Nämä ovat ihan terveellisiä fiiliksiä. Tämä tilannehan on tilapäinen ja ehkä sen ansiosta opin arvostamaan, kuinka helppoa ja mutkatonta elämäni olikin pelkästään kahden ison, vaivattoman lapsen kanssa.

Kiireettömiä hetkiä tulee lisää, ihan lähiaikoina, siitä olen varma. Pentu on perusluonteeltaan rauhallinen, isona siitä tulee leppoisa otus ja lapset ovat päivä päivältä omatoimisempia. Siksi näitä kuvia on kiva katsella. Kyllä tämä tästä.

----

Kesäkuussa teimme sen pyöräretken lasten kanssa uimarannalle, josta haaveilin kesän alussa. Emme tosin viettäneet rannalla koko päivää eväiden kanssa. Silti tässä on mielestäni tämän kesän kaunein kuva:

Swimming in the lake

Alkukesällä, kun lapset lomailivat mummoloissa, minulla oli ruhtinaallisesti omaa aikaa. Välillä jopa en oikein tiennyt, mitä tekisin! Kuntoilin kaikki illat - kerran lähdin ihan huvin vuoksi pyörälenkille:

Cycling

Viron-matkalla oli loppujen lopuksi paljon leppoisia hetkiä, vaikka reissussa olikin tiukka aikataulu. Yövyimme Tallinnassa 80-luvun neukkuromanttisessa Pirita Top Spa -hotellissa. Siellä oli kuuma, koska hotellissahan ei ole ilmastointia. Lapset vilvoittelivat terassilla:

On the terrace of Pirita Top Spa hotel in Tallinn

Tallinnan keskustassa sattui olemaan jätti-trampoliinit, joita lapset halusivat kokeilla. Tällä kertaa emme Tallinnassa tehneet mitään perinteisiä turistijuttuja, hengasimme vain. Trampalla lapsille tuli lämmin!

Giant trampoline in the centre of Tallinn


Heinäkuussa ei sitten paljoa lämpimiä päiviä ollutkaan, eikä kiireettömiä hetkiä, koiranpennun ansiosta. Viimeisen lomaviikkoni vietimme mummoloissa maalla. Siellä oli loman rennoin fiilis, kun ei tarvinnut huolehtia ruoanlaitosta, pyykkihuollosta tai siivoamisesta. Viimeisellä lomaviikollani oli myös yllättävän lämmin, vielä illankajon aikaankin, kun ulkoilutin pentua.

On a farm with the puppy dog

Tästä viikonlopusta on ilmeisesti tulossa yksi kesän kauneimmista. Meillä ei ole ihmeempiä suunnitelmia. Marjatkin vanhempani saivat jo eilen poimittua!

Rentouttavaa viikonloppua! Miten sinä aiot viettää sen?

----
The theme of Valokuvatorstai (Photo Thursday) photo challenge this week is summer and heat. Hot moments were extremely rear during my summer and relaxed, quiet moments even more rare. These five photos represent both specialties.


Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

18. elokuuta 2015

Elokuun sadonkorjuun ihanuus ja kamaluus {linky}

Our old gooseberry bushes produce heaps of berries every year

Elokuu merkitsee minulle sadonkorjuuta. Asumme vanhassa talossa, jonka isossa pihassa on kuusi viinimarjapensasta, pari karviaista, kolme isoa omenapuuta sekä luumupuu. Ihanaa ja nostalgista - kuin suoraan satukirjoista - mutta tuo kaikki tarkoittaa myös paljon aikaa ja vaivaa. Ja sitä ylimääräistä aikaa ei meillä tänä syksynä oikein ole ollut koiranpennun ansiosta. Tämä piha olisi ihannepiha eläkeläisille mutta ei oikein meille ruuhkavuosia eläville.

Koiranpentu on kuin pikkuvauva ja taapero yhtä aikaa: se herää aikaisin ja haluaa pissalle ja kun se on vapaana talossa, on sitä jatkuvasti vahdittava, jotta se ei tuhoaisi jotain tai lorottaisi nurkkaan. Ulkona se on onneksi paljon aitauksessaan - mutta seurakoirana ei tietenkään siellä kauaa viihdy yksikseen.

Olen jo vuosia yrittänyt ajoittaa lomani heinäkuun loppuun ja elokuun alkuun osaksi hyvien kesäsäiden takia ja osaksi siksi, että ehtisin poimia sekä säilöä marjat ennen töihin paluuta. Tänä vuonna ajoitus meni vähän pipariksi koska kesäkelit alkoivat ja marjat kypsyivät vasta, kun palasin jo töihin. Niinpä osa sadosta roikkuu vieläkin tuolla oksissa ja mätänee pilaantuu kypsyy kovaa vauhtia.

This year there is surprisingly little blackcurrant berries but loads of redcurrants in our bushes

Toisaalta poimimistalkoot työpäivän jälkeen olisivat ihan kivoja - marjojen poimiminenhan on rentouttavaa puuhaa, kun siinä näkee heti kättensä jäljen. Se olisi tosi mukavaa, jos siihen vain ehtisi...

Onneksi muutama ystävä sekä vanhempani (eläkeläiset) ovat käyneet auttamassa tänä vuonna urakassa. Maailman Paras Mies aina naureskelee, miksi jaksan stressata marjoista - miksi en vain jätä niitä surutta puskiin, jos ei ehdi poimia, kyllähän linnut viimeistään ne sieltä poimivat. Mutta kun minä en vain voi.

Kaipa se on se Sisäinen Suorittaja, joka päässäni naputtaa, että on suunnatonta haaskausta olla poimimatta ja säilömättä marjoja - vaikka me emme edes saa syötyä niitä hilloja, emmehän syö aamuisin enää puuroa.

Our small white gooseberry bush is every year also full of berries

Mehustaminenkin on tänä vuonna jäänyt pennun takia. Mehumaija saisi pöhistä turvallisesti keittiössä oikeastaan vasta yömyöhään, kun koira ja lapset ovat nukkumassa, ja öisiin mehutalkoisiin taas minusta ei ole, kun aamulla pitää olla skarppina kokouksessa.

No, aika paljon olemme popsineet marjoja suoraan puskista jogurtin kaveriksi. Ehkä tämä tästä, onhan viikonlopullekin luvattu upeaa säätä. Taidanpa lopettaa nämä marinani tähän... ja painua tuonne puskiin marjoja poimimaan, ennen kuin pentu haluaa iltalenkkinsä ja -ruokansa.

In the mornings, when taking the puppy dog out, I also have time to pick some blueberries in the forest

Pieni Lintu -blogissa on MakroTex-kuvahaasteen aiheena elokuu. Osallistun näillä elokuisilla satokuvilla haasteeseen.

Onko sinulla viinimarjoja tai karviaisia? Mitä teet niistä yleensä? Mikä olisi mielestäsi nopein ja helpoin tapa säilöä ne? Kokonaisina vain suoraan pakkaseen?

-----
August means harvesting to me. There are redcurrant, blackcurrant and gooseberry bushes in our yard. Every year they cause me some stress because I don't tend to have time to pick them and make juices or jams. Our family never consumes all the jams that I've made but nevertheless I feel I cannot leave the berries in the bushes - it'd be a sin!
With these photos of berries I take part in the Makrotex photo challenge of Pieni Lintu -blog.
Which is the best way to preserve these berries, do you have any tips?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+


16. elokuuta 2015

Pärnu, oi ihana Pärnu

Vanhempani ovat lähdössä Pärnuun. Nyt siellä taitaa olla ihanin aika vuodesta: vesi on lämmintä, hiekka pitkällä, matalalla rannalla tuntuu lämpöiseltä jalan alla ja illat ovat tummia ja pehmoisia.

Vietimme viime vuonna viikon Pärnussa ja taisin menettää sille sydämeni. Tänä vuonna Viron-kiertomatkalla poikkesimme sinne taas mutta vain yhdeksi yöksi. Sää oli kolea, mutta silti ehdimme kokea paljon kivaa. Sainkin yllättäen inspiraation käsitellä nyt kesäkuun lomakuvamme.

Aivan aluksi vuokrasimme tällä kertaa koko porukalle pyörät. Pärnu on ihan paras kaupunki pyöräilyyn - siellä on tasaista, hyvät pyörätiet ja sopivat välimatkat! Viime vuonna emme vielä koko perheellä pyöräilleet koska ekaluokalle menevän Hessun liikennesääntöjen ymmärrys ei mielestämme vielä riittänyt ulkomailla ajeluun. Sitä mukavampaa oli tällä kertaa valloittaa kaupunki pyörän selästä.

Cycling in Pärnu, Estonia

Cycling near Pärnu harbour, Estonia

Minähän olen tunnetusti kylmien vesin ystävä. Siksi oli pakko päästä uimaan mereen, Pärnun hienolla rannalla kun oltiin, vaikka ilman lämpötila oli lähempänä kymmentä astetta ja veden lämpötila sen alle.

Going for a swim on Pärnu beach, Estonia


Kesäkuussa rannalla ei ollut ruuhkaa, yllättäen...


Koska tällä reissullamme oli vielä koleaa, oli auringonpalvonnan sijaan keksittävä muita aktiviteetteja. Hessun mielestä parasta koko Viron-matkalla oli vuokrata polkuauto. Viime vuonna emme vielä tätäkään huvia hänelle sallineet, mutta tällä kertaa poika sai vuokrata vempeleen itse omilla rahoillaan ja ostikin ajeluaikaa heti puoli tuntia!

On a drive near Pärnu beach in Estonia

Vietimme aikaamme myös keskustassa trampoliinikeskuksessa, joka oli oikein kiva sisäkohde. Eräs toiminnallinen vaihtoehto olisi ollut myös Valgerannan seikkailupuisto, mutta kävimme siellä jo viime vuonna, joten jätimme sen tällä kertaa välistä.

Trampoline center in Pärnu, Estonia

Pärnussa on monia viehättäviä kahviloita ja ravintoloita. Varmaan kaupungin paras on suloinen Supelsaksad, joka onnistui yllättämään meidän kakkuvalikoimallaan jo viime vuonna, ja pakkohan sinne oli jälleen päästä.

Having an amazing piece of cake in Supelsaksad café in Pärnu, Estonia

The amazing piece of mareng cake in Supelsaksad café in Pärnu, Estonia


Olerko sinä käynyt Pärnussa ja mihin aikaan vuodesta? Mistä tykkäsit eniten?

--------
My parents are off to Pärnu. It reminded me our trip to Estonia in June and inspired me to publish these photos. I love Pärnu: the wide, shallow beach and the green, fresh parks among others.
Have you visited Pärnu? What did you like the best?


Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+




13. elokuuta 2015

Lempparipaidassa takaisin hektiseen työarkeen (#OOTD)

Arki on meillä alkanut täydellä rytinällä! Lensin tuli hännän alla jo alkuviikolla, vaikka koululaiset olivat vielä kotona, sillä töissä ei todellakaan ollut mitään pehmeää laskua. Ensimmäisiin päiviin mahtui useampi tärkeä kokous, kehityskeskustelu ja kolme suunnittelupalaveria.

Yleensä olen yrittänyt rauhoittaa ensimmäiset päivät loman jälkeen meilien purkamiseen mutta aina se ei onnistu. Tällä kertaa aloitin meilien purkamisen jo viikonloppuna, mikä ei ollut ihan viisas veto...

Yritän yleensä myös optimoida kesälomani niin, että pidän lomaa silloin, kun on taatusti lämmintä: heinäkuun lopussa ja elokuun alussa. Tänä kesänä tilastoni heittivät ja helle alkoi vasta, kun palasin töihin.

Itseäni pristääkseni laitoin päälle punaista: ikivanhat Vero Modasta ostetut caprit, jotkut halpis-kangasballerinat ja erään lempparipaidoistani, Nansoa.

Red pants with my favorite Nanso t-shirt

Alkukesällä, kun oli vielä kylmempää, pidin samaa paitaa pitkähihaisen paidan päällä, farkkujen ja nahkatakin kanssa.

Two old t-shirts on top of each other

My favorite, recycled leather jacket and Pepe Jeans

Minua hieman huolestuttaa, miten bloggaamisen kanssa oikein käy tässä uudessa, entistä vauhdikkaammassa elämässä. Olen kaikesta huolimatta päässyt suhteellisen ajoissa töistä kotiin mutta illat ovat kuluneet koiranpennun kanssa touhutessa (ja sen päivän aikana tekemiä tuhoja korjaillessa). Aikaisemmin blogihetkeni alkoi iltaysin jälkeen, kun lapset painuivat sänkyyn, mutta nyt näyttää siltä että minullekin tulee nukkumatti jo kymmenen maissa - herätys kun on takuuvarmasti aamukuuden maissa.

Luvassa on siis aikaisempaa lyhyempiä ja vähemmän viimeisteltyjä blogitekstejä. Videoista en tässä tilanteessa uskalla haaveillakaan... Onneksi pentu kasvaa nopeasti. Sisäsiisteys siintää hoirisontissa, sillä nyt pentu osaa jo vähän pidätellä hätäänsä, ja kaveri pureekin paljon vähemmän kuin vielä pari viikkoa sitten.

Miltäs arki sinulle maistuu ja näyttää?

-----
The everyday routines have started with breathtaking speed! These few days have been full of activity both at work and at home,
To cheer me up, I decided to wear these red pants and one of my favourite shirts for the first days at work.
How has your autumn started?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+



7. elokuuta 2015

Hei, hei, Kaksplus - edessä uudet kuviot

Joku on saattanut huomata jo, että tuolla blogini oikeassa laidassa ei enää ole laatikkoa Kaksplussan blogeihin. Blogini poistui tänään Kaksplussan yhteisöstä.

Liityin yhteisöön tammikuussa mutta jo pian alkoi tuntua siltä, että se ei ollut blogilleni ihan oikea koti. Kaksplussalla on hienoja blogeja ja upeita, taitavia bloggaajia mutta suurin osa heistä on keskimäärin kymmenkunta vuotta nuorempia kuin minä.

Kaksplussalla suositut aiheet ovat imetys, vaipat, unikoulu, soseet jne. jne. - asiat, jotka ovat jo kauan sitten menettäneet merkityksen omassa elämässäni näiden isojen koululaisten äitinä. Kovinkaan moni Kaksplussan lukija ei todennäköisesti liittynyt blogini lukijaksi. Sen sijaan olen tässä vajaan vuoden mittaisen bloggausuran aikana löytänyt aivan muualta ihania lukijoita, joiden elämäntilanne on lähempänä omaani.

Uusi syksy, uudet kujeet. Olen keskustellut liittymisestä toiseen blogiportaaliin, mutta asia on vielä kesken. Siitä enemmän, kunhan nimet ovat paperissa... Siihen saakka kannattaa seurata osoitetta www.ruuhkavuodet.net (Rekisteröin oman domainin blogille tuossa loppukeväällä ihan hissukseen. En ole siitä kauheasti meteliä pitänyt, mutta moni on saattanut itsekseen noteerata.)

Flower festival in Tallinn, Estonia

// Kuva ei liity mitenkään postauksen sisältöön. Näpsäisin sen kesäkuussa Viron-matkallamme Tallinnassa, jossa oli kukkafestivaali.//

Ensi viikolla alkaa stten arki omalta osaltani maanantaina, kun palaan töihin. Lapsilla alkaa koulu torstaina. Katselin tuossa syksyn harrastusaikatauluja ja arjesta näyttää tulevan tiukemmin ohjelmoitu kuin koskaan! Eipä mikään kumma, kun meillä on vielä tuo koiranpentukin, joka tuo omat aikatauluhaasteensa.

Sitä ennen nautitaan viikonlopusta! Tänään oli ihana, aurinkoinen kesäpäivä. Toivottavasti huominen ja sunnuntai ovat yhtä leppeitä...

Mukavaa viikonloppua sinullekin!

---
You may have noticed that a box directing you to Kaksplus blog portal has disappeared today from the right column of my blog. I left the portal today. I am planning to join another blog portal in which the audience is closer to my age and in a more similar stage of life than I am. However, nothing has been confirmed yet. Therefore more will be continued on that later...
In the meanwhile please keep following my own domain www.ruuhkavuodet.net I registered the domain secretly sometime in spring.
This is my last holiday, on Monday I'll return to work. Let's enjoy the weekend!

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+


5. elokuuta 2015

Kenen tahdissa?

Hessu ja Hipu vuonna 2007, 0 ja 3-vuotiaina

Hipu ja Hessu keväällä 2015, 8- ja 11-vuotiaina

Parin viime viikon aikana olen kovasti miettinyt lasten vauva-aikaa ja lapsentahtisuutta eli sitä, että perhe elää vauvan ehdoilla, sopeutuu vauvan tahtiin, eikä päinvastoin. Mehän pitkälti hoidimme lapsemme näin vauva-aikana.

Uskallan väittää, että hoidimme vauvamme tosi hyvin. Vauvan joka itkuun reagoitiin ja yleensä nopeasti, aina oli rinta tarjolla ja molempia pidettiin valtavasti sylissä. Erityisesti esikoisen kanssa elämä menikin totaalisesti uusiksi vauvan myötä.

Esikoinen oli suuritarpeinen vauva. Hän ei huolinut tuttia, ei ensimmäiseen puoleen vuoteen nukkunut muualla kuin sylissä tai kantoliinassa eikä oikeastaan huolinut muita lohduttajaksi kuin äidin. Pikkuveli ei ollut kovin paljon helpompi tapaus, mutta huoli sentään tutin lohduksi ja sai näin unen päästä kiinni myös muualla kuin (äidin) sylissä. Molemmat lapset olivat aika itkuisia vauvoja eli hereillä ollessaan olivat vain lyhyen aikaa tyytyväisiä ja pian alkoivat kitistä, kun olivat jotain vailla.

Niinpä meillä kummankin lapsen ensimmäinen vuosi meni siinä, että yritimme pitää vauvat tyytyväisinä - ja siinä välissä syödä, nukkua, hoitaa kodin ja huolehtia omasta hyvinvoinnistamme (välillä enemmän, yleensä vähemmän - tämä saattoi tarkoittaa esim. kävelyhetkeä metsässä tai piipahdusta pihalla viemässä yksin roskapussi ulos). Elämä oli melkoista selviytymistaistelua, eikä parisuhteen tai ystävyyssuhteiden hoitamisesta tai harrastuksista juurikaan voinut puhua.

Mitään en kadu, ja tekisin kaiken samoin uudestaan, jos vain jaksaisin. Uskon myös, että vaivannäkö kannatti - lapsemme ovat nykyään mielestäni niin empaattisia, sosiaalisia ja tasapainoisia. Vaikka molemmat ovat jo isoja koululaisia, heitä saa edelleen myös sylitellä, mikä on itselleni tosi tärkeää. (En tosin tiedä, onko seesteinen nykytila syntynyt varhaislapsuuden hoidon ansiota vai siitä huolimatta...)

Oma jaksamiseni oli kuitenkin molempien vauva-aikana koetuksella. Niinpä ei kannata ihmetellä, miksi en halua kolmatta lasta. Toisaalta nyt, kun 40 alkaa olla mittarissa, on ihan biologisestikin minun aikani lisääntyä mennyt jo ohi. Mutta pääsyy siihen, ettei meille tullut kolmatta lasta on se, että en jaksaisi hoitaa kolmatta vauvaa yhtä hyvin kuin kahta ensimmäistä. Se taas olisi mielestäni lapselle väärin, sillä jokainen vauva ansaitsee vain parasta.

Niinpä otimme sitten...koiran. Pennun myötä olen miettinyt paljon tätä vauvantahtisuutta, sillä fanaattisten koiraharrastajien joukossa on käsittääkseni olemassa myös ilmiö nimeltä koirantahtisuus - se että perhe sopeutuu koiran tarpeisiin eikä päinvastoin. Pentuhan on myös vauva, eläinlapsi. Koiran ehdoilla emme kuitenkaan ole alkaneet elää.

Australian labradoodle pentu Napsu 3.8.-15 11-viikon ikäisenä

Toki tuo pentu on pieni, mutta se ei kuitenkaan ole ihminen, joka olisi minulle itseäni tai perhettäni tärkeämpi. Siksi esim. pentu saa kyllä hetken inistä pentuaitauksessaan ja tarvittaessa vaikka pissata aitauksen nurkkaan paperinsa päälle, vaikka onkin perheen pienin, jos minulla sattuu olemaan ruokailu kesken tai mikäli kuopus haluaa pelata kanssani juuri sillä hetkellä lautapeliä. Ihmisvauvojen kanssa emme toimineet näin.

Allergiani takia en ole myöskään ole ottanut pentua sänkyyni, kuten monet koiraihmiset tekevät. Ensimmäisiksi öiksi siirsin sänkyni siihen huoneeseen, jossa pentu nukkuu, mutta pian siirryin nukkumaan portin taakse, ja kun yö yöltä siirsin patjaani kauemmas portista, pääsin jo viikon kuluttua takaisin omaan sänkyyni. Vertailun vuoksi lapsemme alkoivat nukkua omassa huoneessaan vasta yli kolmevuotiaina.

Emme siis täysin hoida uutta perheenjäsentä Tuire Kaimion oppien mukaan, eläimen ehdoilla. Hipukin totesi Kaimion kirjan luettuaan, että sen ideologian mukaan olisi mahdollista toimia, ellei olisi mitään muuta elämää kuin koiranhoito...

Onko teillä vauva tai lemmikki sopeutunut perheen elämänmenoon vai toisin päin?

----
Recently, thanks to our puppy dog, I've been thinking a lot about the different ways of taking care of a baby. There are varying ideologies and ours was attachment parenting: we adjusted our lifestyle  to baby's needs. This paid off - our children are now happy, empathetic and balanced schoolkids. However, this was quite an exhausting way of  living. I don't think I could take care of a third child that way. This is one of the reasons why I don't want to have another baby. I wouldn't be able to breastfeed every second hour and be available for baby day and night, as I should, because I think that a baby deserves only the best.
Therefore instead of having a third child we adopted a puppy dog. He is a baby, too, but he's just an animal and seems to be happy with the second best service level. This means that our family has not adjusted our life according to the needs of the puppy but instead he is trying to fit in to our family's lifestyle.
How has your life changed after having a baby or a pet?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+

2. elokuuta 2015

Heinäkuun hetkiä

Heinäkuu meni ohi jotenkin aivan huomaamatta. Suurimman osan kuukaudesta olin töissä mutta aktiviteettia riitti.

Kuvittelin töissä, että olisin hiljaisena aikana vain hieman järjestellyt papereita, arkistoinut ja siivonnut kaappini. Vähänpä tiesin: hiljainen aika ei missään vaiheessa koittanut, vaan hommaa riitti ihan normaaliin tahtiin loppuun asti. Lisäksi vapaa-ajalla liehuimme siellä sun täällä - maalla, Porissa ja eri paikoissa ystäviä tapaamassa.

Touhukkaan alkukuun jälkeen tuntui ihan mukavalta, että alkoi loma ja jäimme kotoilemaan koiranpennun kanssa. Pennun mukanaan tuoma työmäärä vain yllätti. Alkuaika on ollut kuin pikkuvauvan ja taaperon kanssa yhteensä: ylimääräistä siivoamista, pyykkäämistä, ruoanlaittoa ja pikkuisen vahtimista.

Tänään lähdimme kotityöleiriä pakoon mummoloiden lihapatojen äärelle vielä viimeisen lomaviikkoni ajaksi. Matka meni hienosti - selvisimme yhdellä pissa- ja yhdellä kakkatauolla ja muuten perheen pienimmäinen nukkui rauhallisesti koko viiiden tunnin automatkan ajan.

Collage about my July - www.ruuhkavuodet.net

Tein kollaasin Instagramissa heinäkuussa julkaisemistani kuvista. Osallistun kuvilla Pieni Lintu -blogin kuukausikollaasihaasteeseen. Kuvista huomaa, että kurja sää ei ole oikeastaan haitannut, kuukauteen on kuitenkin mahtunut monta mukavaa hetkeä. Tosin kesähaavelistaltani suurin osa jutuista on edelleen "suorittamatta", mutta ehtiihän sitä tulevina kesinä, jos on oikeat kesäkelitkin.

Itse asiassa sen jälkeen, kun pentu tuli taloon, ei ole paljoa ehtinyt säätä huomatakaan. Ylipäätään omaan napaan tuijottaminen ja netissä surffaaminen on tämän elämänmuutoksen myötä vähentynyt, mikä on pelkästään hyvä juttu.

Mitähän alkanut uusi kuukausi tuo tullessaan? Puolentoista viikon kuluttua meillä alkaa erilainen arki, kun palaan töihin, pentu jää kotiin ja lasten koulu alkaa. Kuinkahan se meiltä alkaa sujumaan?

Oletko jo itse täysillä valmis arkeen? Tuoko se sinulle uutta vai solahdatko takaisin tuttuihin kuvioihin?

---
The past July was surprisingly hectic, busier than normally. For the whole month I was waiting for the quiet time to begin at work but it never did. In addition we also traveled and did many things during the evenings and weekends. 
At the end of the month I started my summer vacation and the things got even more hectic when the puppy dog arrived in the house. It's been almost like having a newborn baby or a toddler at home - the amount of extra cleaning and keeping an eye on the little one has surprised me!
With this photo collage I take part in the photo collage challenge of Pieni Lintu blog.
However, I think this is a good change. I've had less time to stare at the mirror and to worry about the lousy summer weather. In fact I haven't even had time to notice what the weather has been like.
After the next week we will return to the everyday routines when the kids will go back to school. I'm wondering what it will be like now, that we have this new member in the family.
Do you have plans for August?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+