16. kesäkuuta 2015

Miten yhdistää työ ja perhe: Vierasbloggarina Pikku Kepponen

Repost: "Työ ja kolme lasta" -yhtälö 


Tuttavat aina välillä kyselevät, että onko minulla hyviä vinkkejä työn ja perheen yhdistämiseen. Meillä arki on pyörinyt 10 vuotta hyvin minimaalisilla tukiverkoilla.

Omat neuvoni arjen pyörittämiseen

1. Osallistuva puoliso
Suurimmalla osalla ainoa, jonka kanssa voi jakaa perheen työmäärän, on puoliso. Itse olen sitä mieltä, että tasa-arvoinen mies on edellytys sille, että suuren perheen äiti pystyy tekemään muuta kuin osa-aikaista työtä siinä vaiheessa, kun lapset vaativat paljon työtä (toki vapaaehtoisesti sitoutuneella isovanhemilla tai palkallisella täysipäiväisellä työntekijällä voi aukon paikata tai joustavilla työ/hoitoajoilla).

Hra Kepponen pyörittää perhettä siinä missä minäkin. Tosin omalla tyylillään. Olen oppinut olemaan ronklaamatta tyylistä. Ruuaksi saa olla Saarioisen makaroonilaatikkoa ja se, että lapsi on kulkenut tahraisessa paidassa ei ole vakavaa. Jos lähden aamulla töihin ennen seitsemää, hoidan matkaan vain itseni. Sairaat lapset hoitaa se, jolla kalenteri paremmin joustaa. Minä voin lähteä viikon työmatkalle tietäen, että Hra Kepponen pitää pojista hyvää huolta ja että palatessani minua ei odota marttyyri eikä katastrofi. Saatan tehdä makaroonilaatikon ennen lähtöäni ja pestä enemmän pyykkiä, mutta mitään päivien valmistelua ei tarvita.

2. Siedä epätäydellisyyttä
Aikaa on rajoitetusti ja sen puitteissa pitää valita asiat, joihin haluaa panostaa ja ne joissa pitää laskea rimaa. Älä takerru niihin asioihin, joissa olet laskenut rimaa. Itselläni rimanlaskupaikat ovat kodin järjestyksen ylläpito ja pihan hoitaminen. Tietysti nauttisin vimpan päälle olevasta kodista ja kauniista kukkapenkistä, mutta haluan käyttää aikani muuhun, joten teen minimin enkä ruoski (ainakaan kovin usein) asiasta itseäni. Jollekin sinun rimanlaskukohteesi on yksi tärkeimmistä ja tulet aina kuulemaan joltain asiasta kritiikkiä, opi sulkemaan korvasi.

3. Käytä palveluja ja ulkopuolista apua
Mieti, missä kohtaa voit käyttää ulkopuolista apua. Voitko palkata naapurin kanssa yhteisen lastenvahdin tietyiksi iltapäiviksi tai peräti vuorotella? Auttaisiko siivoojan käyttäminen? Lapsille pitkäksi kesäkaudeksi hoitaja tai maksullisia leirejä? Helpottaako se, että teet viikon ruokaostokset nettikaupasta? Tai uusien ateriapalvelujen toimittavat tarvikekassit ohjeineen? Saako työpaikaltasi ostaa ruokaa mukaan? Jos liinavaatteiden pesu ja kuivaus on ongelmallista, mitä maksaisi pesettäminen vai löytyykö itsepalvelupesula?

Meillä käy jokainen toinen viikko siivooja tekemässä perussiivouksen. Meillä on MLL:n kautta löytynyt ihana lastenhoitaja, joka valitettavasti asuu vain osan vuotta Suomessa. Hänen avullaan onnistuu vapaailta aikuisille tai joustoa työviikkoon. Jotkut ovat kauhistelleet sitä, että maksan lastenhoitajalle tehdäkseni iltaisin töitä. Itse ajattelen, että maksan mielenrauhastani ja lasten hyvinvoinnista. Kesälomalla pojat osallistuva erilaisille päiväleireille.

Ruokaosten tekemistä netissä olen aikeissa kokeilla. Työkaverini on kehunut sitä kovasti.

4. Kalenterisuunnittelu
Merkkaa kaikki jatkuvat menot lukujärjestykseen ja samoin milloin pitää olla ruuan valmis ja kuka sen valmistaa. Merkkaa kauppapäivät. Merkitse kaikki poikkeavat menot molempien aikuisten kalenteriin. Merkkaa kuka hoitaa harrastuskuljetukset. Merkkaa aikuisten kotiintuloajat ja niistä pidetään kiinni, ellei muuta sovita. Kaikki normiajoista poikkeavat jutut, pitää ristiintsekata toisen aikuisen kanssa.

5. Etätyö ja työajan joustot
Kaikkien ei ole mahdollista tehdä etätyötä, mutta ne joiden on, kannattaa hyödyntää sitä. Oman kokemukseni mukaan miehet käyttävät tätä mahdollisuutta naisia vähemmän. Etätyössä säästää työmatkojen ajan. Itse olen tehnyt paljon etätöitä ja aikasäästö per päivä on vähintää 1t 30min. Hyvällä suunnittelulla etätyöpäivän aikana saa tehtyä myös kotitöitä. Itse lajittelen pyykit edellisenä iltana valmiisiin kasoihin. Pesu ja rumpuun kuivamaan ja seuraava satsi. Usein valmistelen uunissa tehtävän ruuan edellisenä iltana ja laitan sen iltapäivällä uuniin.

Itselläni on hyvin joustava työaika, jota pyrin hyödyntämään. Voin mennä töihin vaikka seitsemäksi tai vasta kymmeneksi ja tarvittaessa voin hoitaa omia asioitani työpäivän aikana. Homman varjopuoli on se, että minulla on iltapalavereita, jotka saattavat alkaa klo 21 tai 22.

Alle 3v ja 1-2lk vanhemilla on oikeus osittaiseen hoitovapaaseen. Itse olen hyödyntänyt tätä ja koin sen suhteellisen toimivaksi. Tein kuuden tunnin työpäivää. Minulla olisi jälleen mahdollisuus osittaiseen hoitovapaaseen, mutta tällä hetkellä koen työaikani liian pirstaleiseksi, että saisin lyhennetystä päivästä kaiken irti. Asia on hautumassa ensi syksyä varten, jolloin perheessämme on sekä eka- että tokaluokkalainen. Toki asiaan on vaikuttanut se, että meillä on tehty ja tehdään remontteja, joihin uppoaa rahaa.

Itse vastustin pitkään sitä, että alkaisin lukemaan työsähköpostejani kännykällä. Ajattelin, että olisin aina vilkuilemassa, että mitä tapahtuu. Vilkuilu ei ole laskenut elämänilaatua. Päinvastoin olen saanut "hukkapätkätkin" hyötykäyttöön. Kaikenlaiset odottelut lääkärille, puheterapiaan, asiakkaalle yms saan hyötykäyttöön.

6. Ruokahuolto
Ruokalistan suunnittelu auttaa homman pyörittämistä, samoin perheen omakeittokirja, johon on listattu hyväksi havaitut ruuat ohjeineen. Itse tein aikoinaan kotiruokakirjan Hra Kepposta varten. Me käymme kaksi kertaa viikossa kaupassa ja suunnittelemme ruokalistat etukäteen. Lista saattaa kaupassa joskus muuttua, jos onkin joku hyvä tarjous. Lisäksi meillä on aina vararuokaa pakastimessa tyyliin pinaattikeittoa.

Tyypillisesti meillä on viikolla laatikkoruoka, josta syömme kahdesti. Joskus keitto, josta syömme myös kahdesti tai lihapata, josta aikuiset ja esikoinen syövät kahdesti. En tee ruokaa pakkaseen, koska meillä se tuppaa jäämään sinne. Laitamme myös erikseen ruokaa aikuisille ja lapsille, jotta nirsot lapset saavat edes ajoittain mahansa täyteen ruuasta eikä ruisleivästä. Yleensä nämä ruuat tehdään samasta pääraaka-aineesta soveltaen esim. jauhelihasta kastike lapsille ja loput aikuisten tomaattikeiton jatkoksi. Käytän puolivalmisteita kuten perunasuikaleita, pakasteperunamuusia ja pakastesipulihakkelusta. Helppouden takia suurustan aina Maizenalla ja käytän usein fondeja.

Eineksillä elää myös. Suosin tavallista kotiruokaa, mutta meillä syödään myös eineksiä kuten pinaattilettuja, pinaattikeittoja, pakastekalaruokia ja tuoretortelliineja. Aikuiset syövät myös mikrokeittoja. Yksi kalliihko, mutta toimiva valmiste on valmiiksi pestyt salaattisekoituspussit. Sellainen pohjalle, kirsikkatomaatteja ja lasten ruuasta vaikka kanaa ja oma ateria valmistui minuutissa. Samaan tyyliin käytän myös pakastekasviksia, jotka valmistuvat mikrossa.

Yritän ottaa poikia mukaan ruuanlaittoon ja opettaa heille keittiön perushommia. Esikoinen leipoo helppoja juttuja sujuvasti ja joskus niitä riittää pakastettavaksi saakka.

7. Pyykkihuolto
En pärjäisi ilman kuivausrumpua. Pyrin ostamaan lapsille mahdollisimman paljon sellaisia vaatteita, jotka voi rumpukuivata. Monet vaatteet rumpukuivaan pesuohjeesta huolimatta. Miesten kauluspaidoissa on hyvin rumpukuivauksen kestäviä merkkejä. Lapsilla suosin materiaaleja, joita ei tarvitse silittää. Omia työvaatteitani joudun silittämään.

Lasten arkivaatteiden säilytys on kodinhoitohuoneessa, jolloin niitä ei tarvitse kuskata ylä- ja alakerran väliä.

Vaatteiden määrä pitää olla perheellä sellainen, että sillä pärjää ainakin viikon pyykkäämättä. Pojilla on ulkovaatetusta vähintään kaksi settiä, välikausihousuja enemmän. Pyyhkeissä olen alkanut suosimaan tummia värejä. Meidän vaaleisiin käsipyyhkeisiin tulee jatkuvasti jälkiä, jotka eivät meinaa lähteä 60 asteen pesussa. En juurikaan osta vaatteita, joita ei voi vesipestä. Työjakkupuvuiksi löytyy vesipesun kestävää, jopa villakankaasta.

8. Harrastukset
Harrastukset voivat nielaista kaiken vapaa-ajan. Vaikka niitä ei olisikaan paljon per nenä, niin määrän kun kertoo viidellä, tulee aikamoinen paukku. Itse en suostu tässä vaiheessa elämää sellaiseen lasten harrastukseen, joka työllistäisi minua runsaasti vapaa-ajalla. Pari kertaa vuodessa omaa aikaani lapsen harrastukseen per harrastus on aivan maksimi, mieluiten nolla. Kentän reunalla ehdin seisoskelemaan muutaman kerran kauteen. Harrastusten osalta etsin vaihtoehtoja, jotka ovat lähellä kotia ja joihin lapsi voi kulkea ainakin toiseen suuntaan yksikseen.

Harrastaminen on meilläkin silti aikamoinen rumba. Esikoisella ja kuopuksella on kaksi kertaa viikossa ja keskimmäisellä neljä kertaa. Lapset harrastavat kokkikoulua, jalkapalloa ja taekwondoa. Meillä perhemenot menevät aina ohi lasten harrastukset, toki koitan suunnitella menoja siten, että poikien harrastaminen olisi säännöllistä.

Hra Kepponen harrastaa paljon, mikä rajoittaa minun harrastusmahdollisuuksia. Onneksi harrastan paljon sellaista, jota voi tehdä kotona tai intensiivisemmin harrastusviikonloppuina kavereiden kanssa. Urheiluni hoidan viereisellä pururadalla tai lähiuimahallissa.

9. Lasten omatoimisuus
Meillä ei ole mahdollisuutta olla lähettämässä sekä vastaanottamassa koululaisia päivittäin. Kun ei ole, niin ei ole. Tiettynä aamuna lapsi voi kävellä osan matkasta isän kanssa, yhtenä aamuna saa äidiltä kyydin, mutta muuten koulaisen pitää kulkea omatoimisesti. Esikoisella on ollut aikaa opetella ja kasvaa tähän ja keskimmäinen muuttui nopeasti omatoimiseksi ekaluokkalaiseksi ja hänellä on toki monena iltapäivänä esikoinen tukenaan ja usein tulen kotiin hyvin pian keskimmäisen jälkeen. Nyt harjoittelun kohteena on terveellisen välipalan tekeminen.

Tästä asiasta on varmasti monta mielipidettä, mutta meillä 9-10 vuotiaan pitää oppia pärjäämään iltapäivän tunnit yksin kotona. Välillä pojat menevät kavereilleen tai kaverit meille, mutta harrastuspäivinä pitää tulla ensin kotiin ja tehdä läksyt. Yritän sumplia töitäni niin, että koulaisen lyhyinä päivinä pääsisin mahdollisimman ajoissa. Meillä on yleensä iltapäiväkerhopaikkoja riittänyt onneksi tokaluokkalaisillekin, joiden koulupäivät ovat naurettavan lyhyet ja joka on liian pieni yksin kotiin.

Meillä lasten tulee hoitaa läksyt itse. Ekaluokkalaista olemme tänä syksynä joutuneet tukemaan päivittäin, esikoista ajoittain englannissa. Esikoinen on hoitanut koulun toistaiseksi mallikkaasti itsekseen. Joskus pistokokeiden omaisesti tarkastan, että läksyt on tehty.

10. Tee asioita eri kokoonpanoissa
Meillä tehdään asioita eri kokoonpanoissa. Saatan viedä yhden lapsen teatteriin, mummolavierailulle tai matkalle vuorollaan. Välillä on helpompaa liikkua pienemmällä porukalla tai pareittain ja samalla yksi lapsi saa omaa aikuisen aikaa. Perheessämme aikuinen voi myös tehdä asioita yksin tai omien ystäviensä kanssa. Mies käy leffoissa, minä kahviloissa tai jopa matkoilla.

On asioita, jotka muuttuvat helpommaksi ja mukavammaksi, kun mukaan tulee lisää aikuisia ja lapsia. Siksi yritämme käydä esim. brunssilla tai laivalla ystäväperheen kanssa. Lapsilla ja aikuisilla on seuraa toisistaan ja yksi aikuinen vuorollaan voi komentaa lapsia :)

11. Kehitä toimivat iltarutiinit
Mitä pienempiä lapset ovat sen tärkeämpiä on toimivat iltarutiinit. Oma aikasi alkaa sen jälkeen, kun olet saanut lapset nukkumaan. Meillä oli pitkään "nukutuspalvelu", koska lapset olivat huonoja nukahtamaan sekä nukkumaan. Aikuinen luki sadun ja jäi odottelemaan huoneeseen lasten nukahtamista. Siihen kului 30-45min. Parempi sekin kuin koko ilta karkulaisten talutusta sänkyyn. Koululaisille tärkeintä on saada lapset ajoissa sänkyyn, heille kyllä uni tulee nopeasti. Yritä käyttää oma aikasi johonkin sellaiseen josta pidät, äläkä joka ilta lösähdä telkun eteen.

Viimeinen ja tärkein vinkki on, että ota vinkkiä muilta, mutta älä vertaa itseäsi muihin!

Minkälaisia ajatuksia kirjoitukseni herätti? Onko sinulla hyviä vinkkejä?

------
Tämä sama postaus on ilmestynyt alun perin jo 10.1.2015 Rva Kepposen blogissa Pikku Kepponen. Ilokseni sain Rva Kepposelta luvan julkaista sen uudelleen omassa blogissani ja liittää sen näin Uraäidin Ruuhkavuodet -blogin ruuhkavuosivinkkien sarjaan.

Tämä on neljäs postaus Uraäidin Ruuhkavuodet -blogin vierailija-postausten sarjassa, jossa äiti-bloggarit kertovat parhaat vinkkinsä miten yhdistää työ ja perhe niin, että kumpikaan ei kärsi. Sarjan aiemmat vieraspostaukset voit lukea täältä. Haluaisitko sinä olla seuraava blogivieraani? Ota yhteyttä: uraaidin.ruuhkavuodet(at)gmail.com


Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Pinterest | Bloglovin | Blogipolku | Google+ | Vlogia

9 kommenttia:

  1. Tosi hyviä vinkkejä, kiitos! Huomaa, että arkea on jouduttu hieman pohtimaan. Ruoat kannattaa tosiaan tilata kotiin. Nyt kun olen vielä hoitovapaalla, on aikaa käydä kaupassa. Ja tavallaan se on myös ajanvietettä lasten kanssa. Mutta töissä ollessani tein ruokatilauksen töiden tekemisen lomassa. Siivouspalvelut ostimme ulkopuolelta, samaten meillä kävi MLL:n likka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on vielä opettelua tuossa ruokien tilaamisessa. Tekisi mieli myös kokeilla niitä ruokakasseja ohjeineen, mutta olen pitänyt niitä toistaiseksi hirveän kalliina. Tulisi vaihtelua eikä pääraaka-aine olisi aina se jauheliha.

      Poista
  2. Kuulostaa hyvin paljon meidän normityöarjeltamme. Tärkeintä on se, että antaa itselleen armoa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Eikä kannata vertailla itseään muihin. Jos naapurin Jaanan prioriteetti on vain kotiruokaa, Leenan maratonien juoksu ja Miinan puutarha vimpan päälle, niin hulluksihan siinä tulee jos yrittää jokaisen nokittaa :)

      Poista
    2. Nimenomaan! Pitää keskittyä siihen omaan suoritukseen vaan. Joskus se vaatii aika hyvää itsetuntoa ja sellaista tyyntä varmuutta omista valinnoista.

      Poista
  3. Tuttuja ja hyviksi koettuja keinoja. Ihana kuulla jonkun muunkin suusta ettei halua pyörittää arkea lasten harrastusten ehdoilla! Toki haluan, että lapseni harrastaa, mutta asuinpaikka on valittu niin että koululainen pääsee pyörällä joka paikkaan. Ja suosittelen lämpimästi Prisman nettiruokakauppaa! Aina vaan nopeampi hoitaa ostokset, kun tallentaa suosikit listalle ;) -Vicky

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minun pitää alkaa treenaamaan Prisman nettiruokakauppaa ihan vakavissaan.Prisma on lähikauppani ja siellä menee vähintään tunti, viikonloppuisin kaksi. Senkin ajan käyttäisin mielelläni johonkin muuhun. Kokeilin Alepaa, mutta valikoima oli aika suppea :(

      Poista
  4. Kiitos hyvästä postauksesta, paljon tuttuja juttuja. Viimeistään siinä kohtaa, kun on kolme harrastavaa lasta ja molemmat vanhemmat kokopäivätöissä, on pakko muuttua aika tehokkaaksi. Onneksi ainakin meillä vedetään sitten vastapainoksi lomat ja viikonloput tosi rennolla otteella. :-)

    VastaaPoista
  5. Tosi hyviä, konkreettisia vinkkejä. Ruokalistaa olemme pitäneet, oma keittokirja kuulostaa hyvältä.

    VastaaPoista

Kiitos, kun jaoit ajatuksesi!