12. toukokuuta 2015

Pihatöissä huomaa, kuinka nopeasti aika kuluu

Näin kesän kynnyksellä sitä tajuaa, kuinka nopeasti lapset kasvavat ja kuinka hienoa se on. Yksi ajan kulumista symboloiva esimerkki on - yllätys, yllätys - pihatyöt. Tajusin sen eilen, kun pääsin ensimmäisen kerran tänä keväänä mieluisimman kesäpuuhani kimppuun, leikkaamaan ruohoa, ja Hessu halusi auttaa minua!

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Aikaisempina vuosina poika on mieluiten painellut kauas, kun leikkuri on käynnistetty. Hän on auditiivsesti herkkä eli hänellä on poikkeuksellisen hyvä kuulo. Pari vuotta sitten hän oli tyytyväinen, kun sai lahjaksi kuulosuojaimet, jotka saattoi vetää päähän heti kun pörinä alkoi. Tänä vuonna poika on ilmeisesti kasvanut sekä voimaa että pituutta (noin 6 senttiä puolessa vuodessa!) ja ottanut jonkinlaisen henkisen askeleen, koska halusi työntää leikkuria vaikka kuinka kauan. Jos minulla nyt tänä kesänä on tuollainen apupoika, mitäs hommia itselleni jää? Saattaa olla, että ehdin siistiä myös puskia tai kukkapenkkejä...

Kun Hipu syntyi huhtikuun alussa 11 vuotta sitten, asuimme vielä rivarissa. Sinä keväänä ei paljoa pihatöistä voinut puhua, tyttö kun ei nukkunut vaunuissa ensimmäisen puolen vuoden aikana vaan pelkästään kantoliinassa. Vauva oli itkuinen ja vaati paljon huomiota. Muut äidit tekivät vaunulenkkejä lähipuistossa, minä olin tyytyväinen kun sain viedä roskapussin ulos.

Seuraavana vuonna, toisena äitienpäivänäni, äidillä oli omaa aikaa: vietin suurimman osan päivästä kukkapenkissä, kun isä hoiteli taaperoamme. Vuosi tämän jälkeen kun Hipu oli 2-vuotias, vietimme ensimmäisen kerran vappua aikuisten kesken. Muistan että öljysin terassikalustomme vapunaattona ennen kuin lähdimme kaupungille.

Hessukin syntyi keväällä, maaliskuussa 2007. En kyllä muista tehneeni paljoa pihahommia tuona keväänä mutta ulos pääsin säännöllisesti, kun veimme aina kävellen Hipun perhepäivähoitoon, jossa hän kävi parin kuukauden ajan Hessun syntymän jälkeen.

Muutimme nykyiseen kotiimme vuoden 2008 alussa. Sinä vuonna, kotiäidin innolla, keskityin oikein täysillä pihahommiin! Meille ostettiin voikukkien nyppimiseen tarkoitettu kuokka, trimmeri, nurmikon lannoitetta jne. jne. Alkuvuonna 2009 taas palasin hoitovapaalta takaisin töihin, enkä muista tehneeni pihalla juuri mitään kevättöitä. Sen sijaan aloitin pääsiäisen jälkeen treenaamisen maratonille. Mieheni oli tuolloin vielä lasten kanssa kotona hoitovapaalla.

Tuon jälkeen keväät ovat vain vilistäneet jonnekin... Oletettavasti puutarha on saanut hoitaa itse itsensä, koska siihen liittyviä muistoja ei ole kauheasti kertynyt. Toissa vuonna taisi olla ensimmäinen kerta, kun Hipu auttoi minua öljyämään terassin ja viime vuonna Hessukin tuli mukaan urakkaan. Ja nyt siis tänä kesänä minulla on pikku apulainen myös nurmikonleikkuussa!

Pieni Lintu -blogissa on tällä viikolla valokuvaushaasteessa niin vaikea teema, että alun perin ajattelin jättäväni sen väliin. Teema on Bokeh eli käsittääkseni tavoitteena on kuvata makrokuvia, joissa on epäterävä tausta. Mutta eilen, kun vein ruohonleikkurin liiteriin, kävin vielä katsomassa omenapuun silmuja ja nappasin niistä pari lähikuvaa. Täyttävätköhän nämä haasteen vaatimukset?

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Vaikka välillä sorrun haikeuteen, yleensä ottaen minusta on kyllä ihanaa kun lapset kasvavat - hehän ovat päivä päivältä hauskempia ja viisaampia. Kun vain ehtisi taltioida nämä yhteiset hetket, että muistaisi kaikki pienetkin yksityiskohdat. Siihen onneksi tämä blogi on mainio väline.

P.S.  Blogissani jatkuu taas huomenna sarja, jossa vierailevat äiti-bloggarit kertovat parhaat vinkkinsä miten yhdistää työ ja perhe niin, että kumpikaan ei kärsi. Sarjan ensimmäisen vieraspostauksen voit lukea täältä. Haluaisitko sinä olla seuraava blogivieras? Ota yhteyttä: uraaidin.ruuhkavuodet(at)gmail.com

-----
in the springtime it's easy to notice how the time flies and children grow up so quickly. I realized it yesterday when I mowed the lawn for the first time this spring. This time my 8 year old son wanted to help me! Untill now he has always been too afraid of the noise and has never wanted to come near the lawnmower.
With the last photos of apple tree leaves I participate again in the MakroTex photo challenge in Pieni Lintu blog. In addition I'm also
linking up with Wordless at image-in-in and  Sweet Shot Tuesday.

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Bloglovin | Blogipolkuvlog @Vlogia.

46 kommenttia:

  1. Kivoja kevätpuuhasteluita ja kuvia. :)

    VastaaPoista
  2. Kivat kevätpuuhat, meillä ei vielä pääse nurmea leikkaamaan, sen sijaan on marjapuskia leikelty ja risuja kerätty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Itsekin hämmästyin sunnuntaina, kuinka nopeasti ruoho oli ehtinyt kasvamaan niin pitkäksi!
      Puskia meidänkin pitäisi siistiä... Onkohan nyt liian myöhäistä karsia norjanangervoa? Meillä on niitä kaksi ja ovat päässeet vallan villiintymään :/

      Poista
  3. Olipa kivoja kuvia ja sulla on reipas apulainen ♡ mä oon leikannut norjan angervoo ihan millon vaan ja se kasvaa hyvin...mut jos nyt leikkaat jää kaunis valkoinen (mut liian tuoksuva =) kukinto näkemättä..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Ajattelin vaan vähän karsia norjanangervoa, pienentää sitä pöheikköä niin että keskelle kyllä jäisi varsia mutta pensaan koko pieninisi n. puoleen. Mietin vain kun jostain luin että tällaiset karsimiset pitäisi hoitaa kevättalvella...?

      Poista
  4. Raikkaat kuvat. Kevät on kaunista aikaa. Omenapuusta hienot makrot/bokeh

    VastaaPoista
  5. Upea päivä pihatöille. Terävä kohde, sumea tausta, siinä on makro ja bokeh, alimmissa kuvissa just siis nappiin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle =) Jee - minä siis onnistuin makro/bokehissa, ihan vahingossa! ;D

      Poista
  6. Thank you for sharing at http://image-in-ing.blogspot.com/2015/05/the-bubble-man.html

    VastaaPoista
  7. Ihmeen tarkasti kuitenkin muistat tuollaisia öljyämisiä sun muita!:) Musta tuntuu, että vuodet on menneet niin vinhaa, että ne sekoittuvat mielessä usein toisiinsa. Tuntuu, että jostain on kaksi vuotta, ja siitä onkin seitsemän jne...Mutta lasten kasvaminen on upea asia, vaikka se äidillä välillä ottaakin koville. Kiva nähdä teiltä pihakuvia, kun olen tätä sun blogia vasta vähän aikaa seurannut.:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi :) Öljyämiset muistan tarkasti, koska aikoinaan lasten ollessa pieniä se oli aina niin valtava, elämääsuurempi urakka, jota varten piti järjestää lastenhoito ja varata koko päivä aikaa... Viimeksi ihan nauratti, kun homma hoitui muutamassa tunnissa, sillä lapset auttoivat =)
      Pihakuvia olen julkaissut aikaisemmin esim. täällä ja täällä.

      Poista
  8. Sinä opit nopeasti. Ne ovat ainakin minun silmiini bokeh-kuvia. Tämä on kiinnostava ilmiö.
    Minä laitoin vain vahingonlaukauksia ajalta ennen kuin tiesin bokeh-termistä.
    Hyvää kevättä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! Olen samaa mieltä - haaste oli tällä kertaa todella kiinnostava! Mukavaa kevään jatkoa myös sinulle =)

      Poista
  9. Termi sotki kaikki turhat jututkin - en käsittänyt ennen kuin joku kertoi sumentamisesta. - ehkä jotenkin...
    Nuo omenanoksat aivan sopivia tähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanos muuta - itsekin olin pitkään aika hämilläni tämän teeman kanssa. Mutta sieltä ne kuvat sitten tulivat, aivan kin varkain :)

      Poista
  10. Pihanlaitto on ehdottomasti rentouttavinta ajanviettoa mitä tiedän! Minun pihani on vielä ihan tabula rasa kun talo valmistui talvella. Kohta tulee mullat ja nyt rakennamme terassia. Tuo tarkennus mikä häivyttää kuvan takaosan, tuo mielenkiintoa kuviin. Kuvaaja voinitse valita mitä haluaa kuvalla kertoa ja häivyttää muun taustan. Toimii myös toisinpäin. Minäkin harjoittelen ja rakastan kuvaamista paljon! Ensimmäinen järkkäri käytössä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet oikeassa - pihatyöt on mahtava tapa irrottautua työajatuksista :) Tsemppiä uuden pihan laittoon! Me olimme laiskoja ja ostimme aikoinaan 1970-luvulla rakennetun talon, jossa oli valmiina vanha pihakin.
      Itsekin olen blogin myötä innostunut kuvaamisesta koko ajan enemmän ja enemmän. Toisin kuin sinä, olen kuitenkin juuri siirtynyt järkkäristä kompaktikameraan, koska löysin pokkarin joka pärjää järkkärille - niin uskallan väittää. Lisää kamerapohdintojani täällä.

      Poista
  11. Siinähän se on: omenapuun silmut ja bokeh. Minä vähän kaipailen pihahommia täällä kerrostalossa - mutta vaan vähän.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi! :) Olen varma että esimerkiksi lumisina talvina et erityisesti kaipaile pihahommia? ;-)

      Poista
  12. Kaunis kuva omenapuun silmuista.Ja kiva kun kotitöihin löytyy apureita;D

    VastaaPoista
  13. Mulla on ollut pitkään viha-rakkaussuhde pihahommiin, mutta tänä keväänä olen ekaa kertaa enemmän nauttinut kuin inhonnut. :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on osa keski-ikäistymistä, kyllä sinä vielä niihin hurahdat ;)

      Poista
  14. Pihatöissä aika kuluu ja kuntokin kohenee.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta, olet aivan oikeassa. Ja kuntosalitreeni täydentää mukavasti palettia :)

      Poista
  15. Mikäs sen mukavampaa kuin puuhailu pihalla ja koko perhe mukana :)

    VastaaPoista
  16. Kevät on ihanaa uuden kasvun aikaa :) Kivat kuvat pihaduunesita ja kerrassaan hienot makrot.

    VastaaPoista
  17. Kiva kertomus kevätpuuhista ja lasten kasvamisesta. Ja silmukuvasi ovat todella onnistuneet.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
  18. Minä tykkään pihatöistä, etenkin näin keväällä. On suorastaan aika terapeuttista, kun aika vierähtää huomaamatta raittiissa ilmassa sammalta rapsuttaessa. <3 Mukavaa viikonlopun jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sanopa muuta! Juuri harvensin pihalla sitä norjanangervoa ja pari tuntia hujahti ohi ihan huomaamatta :) Ihanaa viikonlopun jatkoa sinullekin!

      Poista
  19. Vastaleikatun ruohon tuoksu on jotain niin ihanaa. Melkein pystyn nytkin tuntemaan tuoksun nenässäni<3

    VastaaPoista
  20. Vastaleikatun nurmikon tuoksu on yksi kevään ihanimpia! Ajattelen aivan samalla tavalla, että vaikka toisaalta on haikeaa kun lapset kasvavat, on se toisaalta ihan mahtavaa. Yhtään en haluaisi (ainakaan vielä) palata ajassa taaksepäin :) Kivaa viikkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Täällä on ihan samat fiilikset =) Mukavaa viikon jatkoa sinullekin!

      Poista
  21. Hehee! Mä olen aina luullut, että bokeh tarkoittaa, että kuvan epätarkkaan taustaan tulee esim. ympyrän muotoisia kuvioita. Eli bokeh ei olisi vain epäterävä tausta. Uutta oppia :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Saattaa olla että olet oikeassa. Niin minäkin nimittäin ajattelin tuon Wikipedian kuvauksen perusteella, enkä vieläkään tarkalleen tiedä, miten kuviin saisi tuollaisia ympyrän muotoisia kuvioita.
      Mutta sitten moni osallistuikin haasteeseen kuvilla, joissa on vain tuollainen epäterävä tausta. Tiedä häntä... Jos pääset selvyyteen, tule kertomaan!

      Poista

Kiitos, kun jaoit ajatuksesi!