25. helmikuuta 2015

Just an ordinary day - osa valokuvamatkaa maailman ympäri

Uraäidin Ruuhkavuodet 
Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet 
Uraäidin Ruuhkavuodet 
Uraäidin Ruuhkavuodet

Arki on jotain, joka vilisee huomaamatta ohi. Arkipäivät soljuvat kuin helmet nauhassa, toinen toistensa kaltaisina. Niiden yksityiskohtia ei muista, eikä arjen käänteistä tule näppäiltyä kuvia, sillä kamera on yleensä todistamassa vain elämän käännekohtia.

Päätin kirjata ylös ja seurata kameran kanssa tavallista arkipäivääni. Omasta mielestäni on kivaa lukea toisten blogeista tällaisia arkea kuvailevia postauksia. Viimeksi omaa arkipäiväänsä kuvaili seuraamistani blogeista Elsa-Aalia, jolta sain idean tähän arkipostaukseen.

Samalla keksin, että voin osallistua arkipäiväni kuvilla Communal Global - blogin "Wednesday around the world" -postaukseen. Törmäsin ilmiöön Pieni Lintu -blogin kautta. Pieni Lintu on valokuvapainotteinen blogi, jota olen oppinut arvostamaan kovasti sinä lyhyenä aikana, jonka olen blogia seurannut.

Communal Global -blogin tavoitteena on yhdistää eri maailmankolkissa asuvia naisia ja kuvien avulla kertoa eri maiden arjesta - tehdä pikamatka maailman ympäri! Keskiviikkoisin naiset eri puolilta maailmaa voivat  julkaista omassa blogissaan päivästään kertovia kuvia ja linkittää postauksensa Communal Global -blogiin. Sinäkin voit liittää oman keskiviikkokatsauksesi mukaan esimerkiksi Pienen Linnun blogin kautta, klikkaamalla hänen postauksensa lopussa olevaa sinistä nappia.



Minun keskiviikkoni oli aika tavallinen työpäivä. Heräsin seitsemän maissa ja kävin pulahtamassa avannossa vielä ennen töiden alkua, koska mies vei lapset kouluun.

Töissä oli ensimmäiseksi kehityskeskustelu tiimiläiseni kanssa, mitä odotin innolla. Koen esimiestyön tällä hetkellä työssäni palkitsevimmaksi osa-alueeksi. Siinä on mahdollista kehittää ja kehittyä. On jotenkin paljon mielekkäämpää pyrkiä siihen, että tiimi loistaa sen sijaan että keskittyisi itse loistamaan suorituksillaan. Näissä tilanteissa olen kerta toisensa jälkeen ällistynyt siitä, kuinka rakentavasti nuoret osaavat nykyään antaa palautetta ja kuinka ratkaisukeskeisesti asioita on mahdollista lähestyä. Sain keskustelusta paljon eväitä omaan kehitykseeni.

Iltapäivällä pidin pitkästä aikaa presentaation omasta vastuualueestani kuukausipalaverissa, jonka olen joutunut jättämään välistä muiden töiden takia useamman kerran peräkkäin. Sen jälkeen kävin läpi rästimeilejä ja sain lopulta urakoitua alta pois yhden pienimuotoisen mutta työlään tehtävän, jonka olin jättänyt viime tippaan.

Lähdin töistä lähempänä puoli kuutta ja kävin kotimatkalla kaupassa, koska mies oli unohtanut ostaa maitoa, voita ja jogurttia. Mukaan tarttui myös pussillinen pakastepullia... Hiilarihimo on taas vaivannut viime aikoina.

Pääsin kotiin kuuden jälkeen. Tyttö lähti kanssani vielä pienelle iltakävelylle ja sain kuulla monta, toinen toistaan jännempää juttua koulumaailmasta :)

Paistoimme pullat iltapalaksi ja keskustelimme syödessämme omatunnosta, oikeasta ja väärästä sekä rangaistuksista. Hessulla on viime aikoina ollut jonkinlainen eettinen pohdinta päällä. Hän on harva se ilta kysellyt surullisena esim. adoptiolapsista, jotka köyhät vanhemmat joutuvat kehitysmaissa hylkäämään orpokodin ovenpieleen.

Tällä kertaa hän halusi kuulla, voiko lapsi joutua vankilaan ja selitimme hänelle, mkä on nuorisovankila. Juttelimme että sinne joutuvat sellaiset nuoret, joiden vanhemmat eivät taida seurata tarpeeksi, mitä oma lapsi tekee. Sanoin Hessulle, että itse asiassa onkin ihan hyvä kun me isän kanssa määräilemme häntä ja komennamme pesemään kädet, pukemaan toppahousut tai menemään nukkumaan: se tarkoittaa että välitämme.

Nyt viimeistelen tätä postausta. Pian lapset siirtyvät iltapesulle. Toivon mukaan Hessu saadaan sänkyyn yhdeksään mennessä, mutta Hipusta en mene vannomaan. Tyttö on vasta 10-vuotias mutta huolehtii itsestään jo hyvin perusteellisesti - kuinkahan kauan vessa on varattu sitten, kun se varsinainen teini-ikä alkaa?

Tänä iltana pitäisi vielä valmistautua huomisaamun kokoukseen. Voisin myös lueskella muiden blogeja ja vastailla oman blogini kommentteihin.

Mten sinun keskiviikkosi sujui?
----

We rarely take photos or write stories of our everyday life. I was inspired by a story about an everyday life published by another blogger and decided to describe my ordinary Wednesday in my blog. With this same blog post I participate for the first time in the "Wednesday around the world"  theme of the Communal Global - blog. 
My day was pretty normal. I got up around 7 am and started the day with quick ice swimming. You can read more about this hobby in my previous blog post
At work I had a development discussion with my team member. I am always impressed by her truly professional, constructive and solutions oriented way of approaching things. Later during the afternoon I gave a presentation in a monthly meeting about my area of responsibility.
After work I did some grocery shopping, went for a walk with my daughter and then we baked buns with the kids (that is: we warmed up frozen buns bought from the store).
We had the evening snack together and discussed severe topics with our 7 year old son who has recently thought a lot about inequality in the world. 

Now kids are about to go to bed. I should read through some material for tomorrow morning's meeting. I'd also like to read some blogs  and reply to comments of my blog.
How was your Wednesday?

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:
Blogger | Facebook | Twitter | Instragram | Bloglovin, | Blogilista |  Blogipolkuvlog @Vlogia.


11 kommenttia:

  1. Hei joko Sibelius-arvonnan voittajat on selvillä? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moikka! On kyllä, suoritin arvonnan ja otin suoraan yhteyttä voittajiin sekä ilmoitin heille arvonnasta tuossa arvontapostauksen kommenteissa. Voittajat ovat Tuulia, Kirsi Rehunen ja Henna73. Minulla ei ole ollut tapana tehdä erillistä postausta arvonnan päättymisestä. Hmmm... Olisikohan syytä? Pahoittelut huonosta tiedonkulusta.

      Poista
  2. Voi miten puuhakas päivä! Kiva kun linkitit!! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi <3 Paitsi että arvaa mitä: se kokoukseen valmistautuminen nyt jäi :/ Toivottavasti menee omalla painollaan...

      Poista
  3. Can I have one of those little rolls! Looks yummy!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. I wish I could send you some... They are very typical Finnish delicacies. Thanks for your comment! <3

      Poista
  4. Voi että pientä eettistä pohtijaa. Lapsilta tulee niin uskomatton älykkäitä ja hauskojakin kysymyksiä, että sitä on välillä kyllä jopa huuli pyöreänä, että mitä vastaisi.

    Peukut avantouinnille, olet uskomaton pakkaus ja upeaa, että pääset avantoon pulikoimaan heti aamusta. <3

    Olet kyllä ilmetty kaksonen pikkuserkkuni kanssa, tummana versiona, kurki joskus Anna-Kaisa Auvinen, teissä on paljon samaa. :)

    Ihanaista päivää. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tiia taas. Oli tietenkin pakko käydä heti googlaamassa tuo Anna-Kaisa Auvinen, hihii :-) Kaippa meistä löytyy paljon yhtäläisyyksiä mutta myös paljon eroja (muutakin kuin hiustenväri ;) )
      Avantoon on mielestäni ehdottomasti mahtavinta mennä heti aamusta - tulee koko päiväksi tai ainakin monen tunnin ajaksi sellainen ihanan kihelmöivä olo.
      Mukavaa perjantaita ja viikonloppua sinne! <3

      Poista
    2. Hih luonnollisesti. <3 Teidän hoikissa pajunvarsissa ja olemuksessa vaan jotain samaa. :)

      Ihanaa viikonloppua. <3

      Poista
  5. Olipa kiva lukea teidänkin arkipäivästä. :)

    Tein meidän keskiviikosta (sattumalta) vastaavan arkipäiväpostauksen syksyllä, kun lapsia oli vatsan ulkopuolella vielä vain kaksi. SIlloin ajattelin, että teen samanlaisen synnytyksen jälkeen. Noh, nyt on mennyt jo useampi kuukausi, mutta on ehkä jossain välissä saan tehtyä tosiaan vastaavan postauksen päivästä kolmen lapsen kanssa. :)

    http://elinalappalainen.blogspot.fi/2014/10/arvostele-meidan-arkipaiva.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos tuosta linkkivinkistä! Hauska postaus, joka toi elävästi mieleen kotiäitiajat. Tuollaisia arkipäiväpostausten pitäisi ollakin, kellonajat ja kaikki mukana ja paljon kuvia. Minäkin tähtään tuohon jos taas joskus innostun kirjoittelemaan meidän arkipäivästä.

      Poista

Kiitos, kun jaoit ajatuksesi!