17. helmikuuta 2015

Hauras kuin ihmiselämä

Kuluneen viikon aikana erityisesti metsälenkeillä olen pohtinut usein, millainen on hauras. Mielestäni hauras tarkoittaa samaa kuin hento, ohut ja haavoittuvainen.

Kameran linssin läpi olen löytänyt yllättävän paljon haurautta. Kuinka hauraat ovat lapsen silmäripset, ja lapsi ylipäätään, ja koko lapsuus. Kastehelmi puun oksassa on hauras samoin kuin yksinäinen varpu hangella tai jääpuikko katon reunalla. Eläimen jäljet lumessa ovat hennot ja katoavat nopeasti. Aurinkolasini näyttävät haurailta, kun ne putoavat maahan, mutta ne ovat onneksi lujaa tekoa. Puunrunkoa tai heinänkortta hivelevät ilta-auringon säteet katoavat nopeasti, auringonvalo on vielä heikkoa tähän aikaan.

Myös vedenpinnan peittävä jää on petollisen ohutta näin kevättalvella. Siitä tulee mieleen sanonta, jonka mukaan ihmiselämä on hauras.

Näitä kuvia etsiessäni löysin itseni ajattelemasta usein kolmea upeaa, nuorta naista jotka menehtyivät aivan liian aikaisin. He kaikki eivät tunteneet toisiaan mutta jakoivat yhteisen kohtalon: syöpä vei heidät ennen neljääkymmentä ikävuotta. He olivat syntyneet vuotta ennen minua.

Nämä kuvat on otettu heidän muistoaan kunnioittaen.

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

Uraäidin Ruuhkavuodet

------
During the past week I've often been thinking about fragile things. In my opinion fragile is similar to sensitive, thin and vulnerable. When you pay attention, you can see many fragile things around: eyelashes of a child, a raindrop on a tree branch, last rays of sun in the evening. Also the ice covering sea is fragile nowadays in the late winter days. It made me think how fragile and vulnerable a human life is. It made me remember three wonderful ladies, who died young. They were born a year before me. They died of cancer, each of them before the age of 40.  These photos are dedicated to their memory.

Uräidin Ruuhkavuodet myös / Follow my blog also at:

40 kommenttia:

  1. Upeita kuvia ja kaunis ajatus, sopivat hienosti yhteen <3

    VastaaPoista
  2. Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Olen iloinen, jos se herätti ajatuksia!

      Poista
  3. Minullakin pieni hauras ihminen - tuo postauksesi tärkeä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin oman postauksesi - voi kuinka pieni tuo ihminen onkaan <3

      Poista
  4. Kaunis ja koskettava kuvallinen kirjoitus.

    VastaaPoista
  5. Kauniita kuvia. Eniten pidin tuosta jääpisarasta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Kiinnostavaa, että se puhutteli sinua eniten. Olipa hyvä että päätin julkaista sen, se kun oli jossain vaiheessa karsintalistalla.

      Poista
  6. Vastaukset
    1. Kiitos. Hauraus ja katoavaisuus on yleensä haikeaa...

      Poista
  7. Kaunista ja haurasta. Ihmiselämä on niin kovin vahva ja silti niin hauras. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niinpä. Kun pohtii haurautta, on tosiaan hyvä muistaa myös tuo vahvuus.

      Poista
  8. Voi miten kaunis postaus, teksti ja kuvat! <3 Ihanaa kun osallistuit ja jaoit nämä kanssamme, kiitos.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos itsellesi ajatuksia herättävästä haasteesta.

      Poista
  9. Kauniita kuvia ja kaunis teksti niiden takana!

    VastaaPoista
  10. Kaunis tarina ja kauniita, hauraita kuvia. Minua miellyttivät erityisesti pienet eläimen jäljet hangella.

    T. Täysin arkista

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentistasi. Jännää, kuinka eri kuvat puhuttelevat eri ihmisiä...

      Poista
  11. Kauniita hauraita kuvia ja ajatuksia.

    VastaaPoista
  12. Kaunis, herkkä ja ajatuksia herättävä postaus. Todella kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  13. Niin totta <3
    Elämästä pitää olla kiitollinen; joka päivä.

    VastaaPoista
  14. Kauneus on haurasta, se helposti katoaa silmistä, jotka ovat väsyneet arjesta. Nähdä ohitsekiitävän hetken ainutkertaisuus on kyky, hetkien kuvissa se kauneus näkyy kuten näissä kuvissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos sinulle ihanasta kommentistasi! Juuri tuohon pyrinkin: ottamaan kiinni ainutkertaisen, ohikiitävän hetken kauneuden. Amatöörikuvaajalle se vain on haastavaa, eikä siinä yleensä onnistu, ainakaan yhtä hyvin kuin toivoisi...

      Poista
  15. Kaunista haurautta monellakin tapaa, niin kuvissa kuin sanoissakin:) Elämä on vain ohikiitävä hetki, mikään ei ole pysyvää, vain tietoisuus kaiken hauraudesta luo vahvuutta, kieltäminen on kuin pettävä jää. Lapsen ripset olivat ihanasti kuvattu ja huomattu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olet aivan oikeassa elämän tosiasioiden myöntämisestä.
      Minäkin ihastuin ideaan kuvata pikkupoikani superpitkät räpsyripset. Toteutus ei vain mielestäni onnistunut ihan yhtä hyvin kuin ajatus, tarkennus meni vähän ohi. Mutta niinhän tällaiselle amatöörikuvaajalle usein käy...

      Poista

Kiitos, kun jaoit ajatuksesi!